Suomen historiaa koskeva historianopetus

04.04.2008

Oman maan historian tulisi kuulua historianopetuksessa priorisoitaviin ainekokonaisuuksiin. Kun otetaan huomioon vuotta 1809 edeltäneen aikakauden valtava merkitys yhteiskunnalliselle kehitykselle ja tämän aikakauden vaikutus yhteiskunnan rakenteisiin (oikeusjärjestelmäämme ja hallintokulttuuriimme) ja kirkkoon, voidaan perustellusti kysyä, opetetaanko riittävän suuressa määrin aikakaudesta sekä sen vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen kehitykseen.

Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 vuotta 1809 edeltäneestä ajasta ei anneta minkäänlaista opetusta. Lukiossa vuotta 1809 edeltänyt aika sisältyy valinnaisena syventävänä kurssina kurssitarjontaan. Perusopetuksen vuosiluokilla 5-6 oppilaan tulee tutustua historiallisen tiedon luonteeseen, tiedon hankintaan ja sen perustaviin käsitteisiin. Tähän kokonaisuuteen sisältyy kurssi Suomesta osana Ruotsin valtakuntaa.

Yhtenä lukion opetuksen tavoitteena on tutustua Suomen historian ja maailmanhistorian päälinjoihin ja keskeisimpiin historiallisiin tapahtumiin sekä niiden taustoihin ja seuraamuksiin. Lukion opetussuunnitelmassa on neljä pakollista kurssia: ihminen, ympäristö ja kulttuuri, eurooppalainen ihminen, kansainväliset suhteet sekä Suomen historian käännekohdat. Ainoastaan vapaaehtoisena syventävänä kurssina on Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan, eli siis Suomen historia ennen vuotta 1809.

Nyt olisi mitä tärkeintä käydä perusteellinen keskustelu vuotta 1809 edeltäneestä aikakaudesta ja tätä aikakautta koskevan opetuksen lisäämisestä yleiseen opetussuunnitelmaan, mieluiten perusopetuksen vuosikursseilla 7-9 tai lukiossa. Ongelmana pakollisen kurssin ottamisessa lukiokoulutukseen on se, että läheskään kaikki suomalaiset nuoret eivät hakeudu lukioon. Vuotta 1809 edeltänyt aikakausi on aivan keskeinen osa meidän historiallista perintöämme ja kulttuuriperintöämme, ja suomalaisten tulisi tämän vuoksi tuntea tämä aikakausi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä lisätäkseen opetussuunnitelmaan pakollisena aineena opetusta Suomen historiasta ennen vuotta 1809?
Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2008

Mikaela Nylander /r

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikaela Nylanderin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 255/2008 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä lisätäkseen opetussuunnitelmaan pakollisena aineena opetusta Suomen historiasta ennen vuotta 1809?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Opetushallitus on hyväksynyt uudet opetussuunnitelman perusteet perusopetusta varten 16.1.2004. Opetussuunnitelman perusteet määrittelee aikaisempaa tarkemmin oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt. Perusopetuksen vuosiluokilla 5-6 historian opetuksen päämääriin kuuluu muun muassa oppilaan perehdyttäminen omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Opetuksen keskeisiä sisältöalueita Suomen historiassa ovat omat juuret ja historiallinen tieto, oman perheen ja kotiseudun historia. Keskiajan tärkeä sisältöalue on Suomen liittäminen osaksi Ruotsia. Uuden ajan laajana sisältökokonaisuutena on Suomi Ruotsin valtakunnan osana, jonka alla ovat teemat: elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina sekä suomalaisen kulttuurin muotoutuminen.

Kunnat ja koulut noudattavat valtakunnallisiin opetussuunitelmaperusteisiin pohjautuvia omia opetussuunnitelmiaan, joiden sisällöt ja teemat ovat huomattavasti laajempia ja monipuolisempia kuin valtakunnallisissa perusteissa. Sama koskee keskeisesti käytössä olevia oppimateriaaleja. Perusopetuksessa koko ikäluokka opiskelee Suomen historiaa ennen vuotta 1809 osana kaikille pakollista historian opetusta. Vuosiluokilla 7-9 opiskellaan Suomen ja maailman historiaa 1800- ja 1900-luvuilla.

Lukion historian opetus luo lukion opetussuunnitelman perusteiden (2005) mukaisesti opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine. Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Oman maan menneisyyttä tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten. Opetussuunnitelman perusteissa lukion historian ensimmäisenä syventävänä kurssina on Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (H15). Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä.

Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2008

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Mikaela Nylander Måndag, 06 februari 2012 Svenska Suomeksi English


	Etusivu Minä Kirjalliset kysymykset Lehdistötiedotteet Yleisönpalstalla Puheita Eduskuntatyö Yhteystiedot	Tillbaka Suomen historiaa koskeva historianopetus 04.04.2008 Oman maan historian tulisi kuulua historianopetuksessa priorisoitaviin ainekokonaisuuksiin. Kun otetaan huomioon vuotta 1809 edeltäneen aikakauden valtava merkitys yhteiskunnalliselle kehitykselle ja tämän aikakauden vaikutus yhteiskunnan rakenteisiin (oikeusjärjestelmäämme ja hallintokulttuuriimme) ja kirkkoon, voidaan perustellusti kysyä, opetetaanko riittävän suuressa määrin aikakaudesta sekä sen vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen kehitykseen. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 vuotta 1809 edeltäneestä ajasta ei anneta minkäänlaista opetusta. Lukiossa vuotta 1809 edeltänyt aika sisältyy valinnaisena syventävänä kurssina kurssitarjontaan. Perusopetuksen vuosiluokilla 5-6 oppilaan tulee tutustua historiallisen tiedon luonteeseen, tiedon hankintaan ja sen perustaviin käsitteisiin. Tähän kokonaisuuteen sisältyy kurssi Suomesta osana Ruotsin valtakuntaa. Yhtenä lukion opetuksen tavoitteena on tutustua Suomen historian ja maailmanhistorian päälinjoihin ja keskeisimpiin historiallisiin tapahtumiin sekä niiden taustoihin ja seuraamuksiin. Lukion opetussuunnitelmassa on neljä pakollista kurssia: ihminen, ympäristö ja kulttuuri, eurooppalainen ihminen, kansainväliset suhteet sekä Suomen historian käännekohdat. Ainoastaan vapaaehtoisena syventävänä kurssina on Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan, eli siis Suomen historia ennen vuotta 1809. Nyt olisi mitä tärkeintä käydä perusteellinen keskustelu vuotta 1809 edeltäneestä aikakaudesta ja tätä aikakautta koskevan opetuksen lisäämisestä yleiseen opetussuunnitelmaan, mieluiten perusopetuksen vuosikursseilla 7-9 tai lukiossa. Ongelmana pakollisen kurssin ottamisessa lukiokoulutukseen on se, että läheskään kaikki suomalaiset nuoret eivät hakeudu lukioon. Vuotta 1809 edeltänyt aikakausi on aivan keskeinen osa meidän historiallista perintöämme ja kulttuuriperintöämme, ja suomalaisten tulisi tämän vuoksi tuntea tämä aikakausi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä lisätäkseen opetussuunnitelmaan pakollisena aineena opetusta Suomen historiasta ennen vuotta 1809? Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2008 Mikaela Nylander /r Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikaela Nylanderin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 255/2008 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä lisätäkseen opetussuunnitelmaan pakollisena aineena opetusta Suomen historiasta ennen vuotta 1809? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opetushallitus on hyväksynyt uudet opetussuunnitelman perusteet perusopetusta varten 16.1.2004. Opetussuunnitelman perusteet määrittelee aikaisempaa tarkemmin oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt. Perusopetuksen vuosiluokilla 5-6 historian opetuksen päämääriin kuuluu muun muassa oppilaan perehdyttäminen omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Opetuksen keskeisiä sisältöalueita Suomen historiassa ovat omat juuret ja historiallinen tieto, oman perheen ja kotiseudun historia. Keskiajan tärkeä sisältöalue on Suomen liittäminen osaksi Ruotsia. Uuden ajan laajana sisältökokonaisuutena on Suomi Ruotsin valtakunnan osana, jonka alla ovat teemat: elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina sekä suomalaisen kulttuurin muotoutuminen. Kunnat ja koulut noudattavat valtakunnallisiin opetussuunitelmaperusteisiin pohjautuvia omia opetussuunnitelmiaan, joiden sisällöt ja teemat ovat huomattavasti laajempia ja monipuolisempia kuin valtakunnallisissa perusteissa. Sama koskee keskeisesti käytössä olevia oppimateriaaleja. Perusopetuksessa koko ikäluokka opiskelee Suomen historiaa ennen vuotta 1809 osana kaikille pakollista historian opetusta. Vuosiluokilla 7-9 opiskellaan Suomen ja maailman historiaa 1800- ja 1900-luvuilla. Lukion historian opetus luo lukion opetussuunnitelman perusteiden (2005) mukaisesti opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine. Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Oman maan menneisyyttä tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten. Opetussuunnitelman perusteissa lukion historian ensimmäisenä syventävänä kurssina on Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (H15). Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä. Helsingissä 28 päivänä huhtikuuta 2008 Opetusministeri Sari Sarkomaa	Sök
	Kontaktuppgifter Mikaela Nylander