Tillbaka

Investointitarpeet öljyntorjuntakapasiteetin parantamiseksi

18.06.2008

Öljynkuljetukset Suomenlahdella ovat viimeisten 15 vuoden aikana seitsenkertaistuneet 140 miljoonaan tonniin vuodessa, ja ennusteet viittaavat kasvuun myös tulevaisuudessa. Kuljetusten ennakoidaan olevan 250 miljoonaa tonnia öljyä vuodessa vuonna 2015. Onnettomuusvaara kasvaa kuljetusten lisääntyessä.

Öljyntorjuntavalmiudessa on puutteita Suomenlahdella. Tämä todetaan mm. SRÖTVA-hankeryhmän tekemässä raportissa. Ryhmä on tarkastellut öljyntorjuntavalmiutta Suomenlahdella. Puutteita on kaluston laadussa ja määrässä sekä henkilöstön koulutustasossa. Öljyntorjuntakapasiteetissa olevien puutteiden korjaamiseksi Suomenlahden rannikolla tarvitaan raportin mukaan tulevien kymmenen vuoden aikana yhteensä 100 miljoonaan euron panostusta. Suurimpana ongelmana ovat liian pienet veneet ja keräilykaluston vähäisyys. Lisäksi öljypuomit ovat liian heikkoja käytettäviksi avomerellä huonossa säässä. SRÖTVA-hankeryhmässä ovat olleet mukana Helsingin kapunki, Kymenlaakson, Länsi-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen pelastuslaitokset, merivoimat, WWF ja Suomen ympäristökeskus.

Loppuraportti öljyntorjuntavalmiudesta avomerellä ennakoi myös suuria kustannuksia tulevina vuosina. Ennen vuotta 2015 Suomi tarvitsee lisäksi kaksi uutta suurta öljyntorjunta-alusta. Lisäksi vaaditaan nykyisen laivaston korjaamista ja parantamista. Riippuen uusien alusten koosta ja niiden rakenteesta ja tarvittavien korjausten suuruudesta kustannukset olisivat työryhmän ehdotuksen mukaan 110-140 miljoonaa euroa vuosina 2008-2015.

Hallitus on vuosien 2009-2011 talousarviokehyksissä varannut 5 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2010 lähtien öljyntorjunta-alusten korjaukseen. Lisäksi hallitus on myöntänyt erillisiä määrärahoja öljyntorjunta-aluksen hankkimiseen. Hallituksen tulee joko korottaa budjettimäärärahoja tai sitten korottaa öljysuojarahastoon maksettavaa maksua. Maksu on nykyisellään 0,50 euroa Suomeen tuotavalta tai Suomen kautta kuljetettavalta öljytonnilta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä olemassa olevien investointitarpeiden kattamiseksi saavuttaakseen kohtuullisen öljyntorjuntakapasiteetin ja
tuleeko hallitus korottamaan budjettimäärärahoja vai voiko hallitus ajatella korottavansa öljysuojamaksua, joka on nykyään 0,50 euroa Suomeen tuotavalta tai Suomen kautta kuljetettavalta öljytonnilta?
Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2008

Mikaela Nylander /r
Christina Gestrin /r

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikaela Nylanderin /r ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 532/2008 vp:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä olemassa olevien investointitarpeiden kattamiseksi saavuttaakseen kohtuullisen öljyntorjuntakapasiteetin ja
tuleeko hallitus korottamaan budjettimäärärahoja vai voiko hallitus ajatella korottavansa öljysuojamaksua, joka on nykyään 0,50 euroa Suomeen tuotavalta tai Suomen kautta kuljetettavalta öljytonnilta?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Öljykuljetusten voimakas kasvu Suomen lähivesillä on saanut viranomaiset arvioimaan maamme öljyntorjuntavalmiustason riittävyyttä. Avomeritorjunnan osalta arvion on tehnyt Suomen ympäristökeskus yhteistyössä muiden merellisten viranomaisten ja Varustamoliikelaitoksen kanssa (Öljyntorjuntavalmius merellä -työryhmän loppuraportti, Suomen ympäristö 41/2007). Kunnalliset aluepelastuslaitokset ovat omasta puolestaan arvioineet torjuntavalmiutensa tasoa uudistaessaan öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmia. Valmiustasoa on käsitelty myös öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan alueellisissa yhteistoimintasuunnitelmissa. Lisäksi Suomenlahden rannikon öljyntorjuntavalmiuden kehittämistarpeita on arvioitu öljyntorjunnan täydennyskoulutuskurssilla, jonka tuloksena syntyneeseen, vielä julkaisemattomaan ns. SRÖTVA-raporttiin kysymyksessä viitataan. Ympäristöministeriö on pyytänyt Suomen ympäristökeskusta laatimaan edellä mainittujen selvitysten ja suunnitelmien pohjalta kokonaisesityksen kustannusarvioineen maamme öljyntorjuntavalmiuden kehittämistarpeista seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Tämän kokonaisselvityksen valmistuttua ympäristöministeriöllä on tarkoitus viedä asia valtioneuvoston käsittelyyn.

Valtioneuvosto on 8.5.2008 hyväksynyt Sisäisen turvallisuuden ohjelman. Sen suuronnettomuuksia ja ympäristötuhoja koskevan osan mukaan tarkoituksena on muun muassa parantaa olemassa olevaa öljyntorjuntakalustoa, tiivistää öljyntorjuntayhteistyötä ympäristöministeriön, sisäasiainministeriön ja puolustusministeriön välillä sekä perustaa öljyntorjuntavarikkojärjestelmä, jolla varmistetaan öljyntorjunnan toimintaketju avomereltä mantereelle. Lisäksi öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntavalmius paranee vuonna 2011, kun rakenteilla oleva monitoimialus valmistuu. Näiden ohella on tarkoitus selvittää öljyntorjuntakapasiteetin vahvistamista kahdella monitoimialuksella ensi vuosikymmenellä.

Valtioneuvosto on ottanut kantaa torjuntavalmiuden kehittämisen edellyttämään rahoitustarpeeseen vuosien 2009-2012 valtiontalouden kehyspäätöksessä. Siinä ympäristöministeriön hallinnonalan määrärahoihin sisällytettiin 5 milj. euron lisäys vuosille 2010-2012 öljyntorjuntavalmiuden ylläpitämiseksi. Tähän päätökseen viitataan myös kysymyksen perusteluissa. Muilta osin valtioneuvosto ei ole ottanut kantaa torjuntavalmiuden kehittämiseen eikä myöskään siihen, mikä osa tarvittavista hankinnoista rahoitetaan budjettivaroin ja mikä osa voitaisiin korvata valtiolle ja aluepelastuslaitoksille öljysuojarahastosta. Tarvittavaan budjettirahoitukseen ja öljysuojamaksun mahdolliseen nostamiseen voidaan ottaa kantaa ympäristöministeriössä ja valtioneuvostossa vasta sen jälkeen, kun edellä mainittu kokonaisesitys avomerellä, saaristossa ja rannikolla tapahtuvan öljyntorjunnan valmiustason parantamistarpeesta kustannusarvioineen on valmistunut.

Öljysuojamaksun korottamista arvioitaessa on huomioitava myös uuden öljysuojarahastolain säätämistä koskeneet eduskunnan ympäristövaliokunnan mietintö ja eduskunnan vastaus (HE 119/2004, YmVM 16/2004 ja EV 174/2004). Valiokunta korosti mietinnössään öljyntorjuntavalmiuden kehittämisen edellyttävän myös valtion talousarviorahoitusta, sillä Suomenlahdella kasvaneista öljykuljetuksista johtuvan riskin aiheuttamia kustannuksia ei tule sälyttää yksin suomalaisille öljyn maahantuojille. Valiokunnan mukaan torjuntavalmiutta tulee kehittää, koska vahinkojen ennaltaehkäiseminen on sekä ympäristön kannalta suotavampaa että käytännössä halvempaa. Myös eduskunnan vastaukseen sisältyvässä lausumassa edellytettiin, että valtioneuvosto huolehtii öljysuojarahaston toimintakyvyn turvaamisesta kaikissa olosuhteissa tarvittaessa talousarvioratkaisuin.

Helsingissä 11 päivänä heinäkuuta 2008

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki