Tillbaka

Ulosottokaaren mukainen lapsen käsite perheessä

07.05.2009

Taloudellisen taantuman pitkittyessä myös ulosottoasioiden määrä tulee kasvamaan. Perheen jäsenten joutuessa ulosoton kohteiksi taustalla on vakavia taloudellisia ongelmia, mm. työttömyyttä, joka vaikuttaa myös aina perheen lapsiin.

Suomessa lainsäädäntö on epäjohdonmukainen sen suhteen, miten kotona asuva täysi-ikäinen lapsi otetaan huomioon. Etujen, kuten esim. opintotuen, kyseessä ollessa lapsen katsotaan kuuluvan perheeseen siihen saakka, kun hän on täyttänyt 20 vuotta, ja perheellä on siis lapsen elatusvelvollisuus. Jos sen sijaan on kysymys esim. ulosotosta perheessä, täysi-ikäistä lasta ei enää pidetä perheen jäsenenä kotona asumisesta huolimatta.

Ulosottokaari on hyvä esimerkki tästä. Sen 4 luvun 48 §:ssä säädetään ulosoton kohteena olevan henkilön kuukausitulon suojaosuudesta. Osuus vaihtelee perheenjäsenten määrästä riippuen. Alaikäisten lasten määrä, myös puolison lasten, kasvattaa suojaosuutta 7,50 euroa päivässä. Lapsen täytettyä 18 vuotta häntä ei enää oteta huomioon suojaosuutta määrättäessä siitä huolimatta, että vanhemmilla on lain mukaan edelleen elatusvelvollisuus siihen saakka, kun lapsi on täyttänyt 20 vuotta.

Ruotsin lainsäädännössä otetaan suojaosuutta laskettaessa huomioon kotona asuvat lapset siihen saakka, kun he ovat täyttäneet 20 vuotta. Ruotsissa säädetään suojaosuudesta ulosottokaaren 7 luvun 5 §:ssä. Jos lapsi opiskelee ja asuu kotona, suojaosuus otetaan huomioon siihen saakka, kun lapsi on täyttänyt 20 vuotta. Kuukausittain tehtävä vähennys on 2 778 kruunua.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä korjatakseen epäjohdonmukaisuuden, joka koskee vanhempien elatusvelvollisuutta siihen saakka, kun lapsi on täyttänyt 20 vuotta, ja sen, että yli 18-vuotiaita lapsia ei enää katsota perheen jäseniksi ulosottokaaren mukaan?

Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 2009

Mikaela Nylander/r