Tillbaka

Ryhmäpuheenvuoro 21.5 08/ Välikysymyskeskustelu yliopistojen aseman turvaamisesta

21.05.2008

Herra puhemies!

Osaaminen, yrittäjyys ja uudistumiskyky ovat hyvinvoinnin lisäämisen perusta. Tämä vahvistetaan myös Vanhasen hallituksen ohjelmassa. Ohjelmassaan hallitus on myös päättänyt, että tutkimuksen ja kehittämisen rahoituksen tavoitteena on julkisen rahoituksen nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitus on myös päättänyt, että yliopistojen julkista perusrahoitusta lisätään kautta linjan. Lahjoitukset tieteellisen toiminnan tukemiseen on lisäksi jo tehty pitkälti vähennyskelpoisiksi verotuksessa.

 

Hallituksen nyt toteuttaman yliopistopolitiikan perusta laskettiin jo edellisen hallituksen aikana, jolloin opetusministeriön poliittinen väri oli aivan toinen. Innovaatioyliopiston perusta laskettiin myös edellisen hallituksen aikana, joka sekin tarkasteli yliopistolaitoksen vaihtoehtoisia rahoitusmahdollisuuksia.

 

Hallitus on jo toteuttanut useita yliopistojen taloutta vahvistavia toimenpiteitä. Vuoden takaisessa kehyspäätöksessä päätettiin yliopistojen perusrahoituksen määrärahan korottamisesta 80 miljoonalla eurolla tämän vaalikauden aikana. Jo tämän vuoden budjetissa yliopistojen menoja lisättiin 83 miljoonaa euroa. Tänä keväänä hallitus päätti lisäksi korottaa määrärahaa vielä 10 miljoonalla eurolla vuonna 2010 ja 30 miljoonalla eurolla vuonna 2011. Näiden päätösten jälkeen oppositio sitten tekee välikysymyksen perusteluilla, joiden mukaan hallitus ajaa alas koko maamme kattavan yliopistolaitoksen ja tekee rippeet ulkopuolisista rahoittajista riippuvaisiksi.

 

Herra puhemies!

Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää hyvänä ehdotusta siitä, että yliopistoilla voisi olla julkisoikeudellisen oikeushenkilön tai yksityisoikeudellisen säätiön muoto. Ryhmä pitää opposition huolta yliopistojen autonomiasta perusteettomana. Hallituksen nyt ehdottamalla tavalla toteutettuna ei ole minkäänlaista vaaraa siitä, että ulkopuoliset voimat kuten elinkeinoelämä ottaisivat vallan yliopistolaitoksessamme. Toimiva ja riittävän vahva yliopistojen autonomia voidaan saavuttaa ainoastaan, mikäli yliopistoilla on edellytykset kehittyä ja seurata aikaansa. Hallituksen suunnitteleman uudistuksen tavoitteena on nimenomaan aitojen edellytysten luominen tälle ja samalla yliopistojen taloudellisen toimintakyvyn vahvistaminen.

 

Haluan lisäksi muistuttaa, että emme nyt keskustele maamme yliopistojen ja ylipistolaitoksen yksityistämisestä. Siitä huolimatta, että yliopistoille tarjotaan mahdollisuutta toimia yksityisoikeudellisen säätiön muodossa, yliopistot tulevat joka tapauksessa hoitamaan julkisia tehtäviä, ja valtiolla on viime kädessä ehdoton vastuu yliopistojen perusrahoituksesta. Yliopistot voivat jo nykyisellään ottaa vastaan lahjoituksia - lahjoitusprofessuurit ovat olleet perinteinen tapa tukea yliopistoja. Ruotsalainen eduskuntaryhmä ei myöskään pidä kielteisenä sitä, että valtion kukkaron lisäksi myös muulla rahoituksella vahvistetaan yliopistojen toimintaa.

 

Kun valtion perusrahoitus muodostaa yhdenvertaisella tavalla kaikkien yliopistojen talouden perustan, ne ovat myös tulevaisuudessa samalla lähtöviivalla riippumatta siitä, minkä ylläpitäjämallin ne valitsevat. Valtion on myös tulevaisuudessa huolehdittava siitä, että yliopistojen perusrahoitus on kohtuullisella tasolla nyt suunnitteilla olevista muutoksista huolimatta. Jos perusrahoitus vaarantuu, vaarna on myös opposition pelkojen osoittautuminen oikeiksi. Oppositio on kuitenkin oikeassa väittäessään, että humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset tieteenalat eivät ole yhtä houkuttelevia investointikohteita kuin esimerkiksi tekniset tieteenalat ja luonnontieteet, voi olla perää. Tämän vuoksi päätös, jonka mukaan kaikkia yliopistoja voidaan valtion taholta tarkastella finanssisijoituksina, on myönteinen. Koska valtion omaisuuden myynnistä saatavia tuloja voidaan käyttää myös yliopistojen vahvistamiseen, sijoituksia voidaan tarvittaessa tehdä myös aloihin ja aihepiireihin kuten humanistisiin tieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin.

 

Väittämän mukaan hallituksen valitsema linja jakaisi maamme yliopistolaitoksen kahteen leiriin. Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä tulos muodostuu päinvastaiseksi. Tuleva järjestelmä mahdollistaa yhä paremmin yliopiston piirissä olevalle alueelle, niin elinkeinoelämälle kuin eri yhteiskunnallisille voimillekin, yliopiston tukemisen sen toiminnassa. Tässä mahdollisesti esiintyvät alueelliset erot eivät myöskään ole uutinen, koska näin tapahtuu jo nykyisellään. Ruotsalainen eduskuntaryhmä edellyttää myös, että maamme yliopistoverkosto on myös tulevaisuudessa riittävän kattava, jotta se pystyy tarjoamaan mahdollisuudet koko väestölle opintoihin ja alueille elinvoimaisiin yliopistoihin ja korkeakouluihin. Tämä tarkoittaa, että nyt hahmottumassa olevien rakennemuutosten tulee jatkua. Yliopistojen autonomian puitteissa ja opetusministeriön kanssa käytävien neuvottelujen ja tulosohjauksen perusteella on loogista, että yliopistot kehittävät tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä. Myös ruotsinkielisissä yliopistoissa ja korkeakouluissa tarvitaan muutoksia tulevaisuudessa jo päätettyjen vahvistusten ja yhteistyömuotojen lisäksi. Kaikilla tahoilla ja tasoilla toteutettavilla toimenpiteillä pyritään pitämään suomalainen yliopistolaitos ja sen laatu myös kansainvälisesti korkealla tasolla.

 

Herra puhemies!

Oppositio on huolissaan myös henkilöstön ja opiskelijoiden asemasta uusissa hallituksissa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää kohtuullisena, että opiskelijat ja henkilökunta ovat myös tulevaisuudessa edustettuina hallituksessa. Opetusministeri on äskettäin todennut tarkoituksena olevan, että ainakin säätiömuodon valitsevissa yliopistoissa hallituksen jäsenet edustavat parasta tieteen, tutkimuksen, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan asiantuntemusta, jota on yliopiston toimintasektoreilla ja että perusedellytyksenä on vahva tieteellinen kompetenssi. Ministeri vakuutti myös, että valtion valitsemat jäsenet tulevat olemaan enemmistönä hallituksessa ja että sekä opiskelijoita että henkilöstöä tullaan kuulemaan valtion valitessa kaksi jäsentä kuhunkin hallitukseen. Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää riittävänä järjestelmää, jossa valtio valitsee kaksi edustajaa kuultuaan opiskelijoita ja henkilöstöä heidän edustuksensa turvaamiseksi hallituksessa – edellyttäen, että valtio todella kuuntelee tehtäviä ehdotuksia.

 

Herra puhemies!

Hallituksen yliopisto- ja korkeakoulupolitiikan yhtenä julkilausuttuna tavoitteena on kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen ja vahvojen korkeakouluyksikköjen luominen. Hallituksen ajatus siitä, että yliopistojen taloudellista autonomiaa vahvistetaan mahdollistamalla yliopistoille julkisoikeudellisen oikeushenkilön tai yksityisoikeudellisen säätiön asema on täysin linjassa Ruotsalaisen eduskuntaryhmän politiikan kanssa. Tämän vuoksi, herra puhemies, Ruotsalainen eduskuntaryhmä voi kannattaa yksinkertaista päiväjärjestykseen siirtymistä.