Tillbaka
04.03.2009
Arvoisa ministeri,
Hallitus uudisti vuonna 2008 kansallisten aluekehitysohjelmien valikon pyrkien ohjelmara-kenteen yksinkertaistamiseen. Valtakunnallista saaristopolitiikkaa hoitanut saaristo-ohjelma korvattiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä saariston kehittämisestä.
Valtioneuvoston saaristopoliittinen periaatepäätös on tärkeä saaristopolitiikan toteuttamisen väline. Periaatepäätöksen luonnehdinta ”Saaret, meri, järvet, joet ja rantavyöhyke aluekehitys-tekijöinä” kertoo sen laaja-alaisen luonteen. Periaatepäätös, joka koskee kaikkia kuntia maas-sa, korvaa saaristo-ohjelman lopettamisen jättämän aukon, jos se tehdään hyvin.
Hallitusohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on tehostaa aluepolitiikkaa erityisesti hei-koimmilla alueilla. Valtakunnallisten alueiden kehittämisen tavoitteiden 2007-2011 mukaan puolestaan ”saaristo-, vesistö- ja rannikkoalueiden kehittämistä tuetaan saaristolain tavoittei-den mukaisesti”.
Voimassa olevan saaristo-ohjelman mukaan ”saaristopolitiikkaa jatketaan ja saaristoisuuden aiheuttamat lisäkustannukset sekä haitat kunnille ja elinkeinoelämälle otetaan huomioon val-tionosuusjärjestelmän kehittämistyössä ja aluepoliittisissa ratkaisuissa saaristokuntien ja saa-risto-osakuntien sekä soveltuvin osin muun asutun saariston osalta.” Lausuma on edelleen ajankohtainen.
Saaristopoliittisella periaatepäätöksellä on tarkoitus suunnata osaltaan uuden kansallisen ko-heesio- ja kilpailukykyohjelman, KOKO-ohjelman, puitteissa tapahtuvaa toimintaa.
Saaristoasiain neuvottelukunta esitti KOKO-ohjelman valmisteluprosessissa, että
koko-ohjelman aluetason toiminnassa saaristoisuuden, meren ja vesistöisyyden hyödyntämi-nen olisi yksi teema kaikissa maakunnissa. Kokon saaristo-osuuden valtakunnallisia hankkeita voisivat olla saaristo- ja vesistömatkailun kehittäminen eurooppalaisiksi vetovoimatekijöiksi, vapaa-ajan asumisen kehittäminen, vesiliikenteen kehittäminen sekä luonnon, ympäristön, kulttuurin ja maisema-arvojen suojelu.
Toivomme, että tämä huomioitaisiin KOKO-alueiden ohjelmien valmistelussa.
Saaristopolitiikkka täyttää 60-vuotta
Vuonna 2009 tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun valtioneuvosto asetti saaristoasiain neuvot-telukunnan edeltäjän saaristokomitean edistämään saaristoasioita maassa. Juhlavuotta juhliste-taan 1.-2.6. saaristojärjestelmän perinteisessä saaristo- ja vesistöseminaarissa, joka on tänä vuonna Taipalsaarella.
Saaristopolitiikka on Suomen vanhin järjestelmällisen aluepolitiikan osa. Politiikka syntyi syystä, että Suomi on Euroopan suhteellisesti suurimpia, ehkä suurin saaristomaa, ja maail-man suurin vesistömaa.
Saaristopolitiikan ytimen ovat muodostaneet aluekehityslain mukaiset yritystuki- ja muut edut, kuntien valtionosuuksiin valtionosuuslainsäädännön mukaan sisältyvät saaristolisät, saa-ristoliikenteeseen, ennen kaikkea lauttoihin, yhteysaluksiin ja yksityisteihin tehdyt panostuk-set sekä hankekehittäminen.
Aluekehityslainsäädäntöä ollaan uusimassa. Saaristoasiain neuvottelukunta pitää hyvin tär-keänä, että voimassa olevan alueiden kehittämislain 38 § 4 momentti säilyy entisellään ja tu-kialueet myös jatkossa ovat oikeutettuja korotettuun tukeen.
Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus, joka on taas kerran käynnissä, on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2009 kesällä. Saaristoasiain neuvottelukunta on esittänyt oman näkemyk-sensä prosessissa. Uudistuksessa on tunnustettu, että fyysiset erityistekijät, saaristoisuus ja harva asutus, on huomioitava tuen lisätarvetta aiheuttajiksi tekijöiksi. Sekä saaristokunnille että saaristo-osakunnille onkin säädettävä jatkossakin saaristolisät, joilla turvataan palvelujen saatavuus saaristoalueilla. Saaristo-osakuntien lisien pari vuotta sitten toteutettu tasokorotus on ulotettava kaikkiin saaristo-osakuntiin.
Hallitus antoi keväällä 2008 eduskunnalle liikennepoliittisen selonteon. Neuvottelukunta pai-notti lausunnossaan muun muassa työllistävän meriklusterin toiminnan turvaamista. Näin on osittain tapahtunutkin. Niinikään neuvottelukunta painotti vesitieliikenteen kehittämistä si-sävesillä ja rannikolla ottaen huomioon tarpeen tehostaa kotimaisen puun korjuuta ja kuljettaa mittavat määrät hakkuujätettä energialaitoksille.
Palvelu- ja kuntarakenneuudistus on merkinnyt muutoksia saaristokuntakentässä. On syntynyt uusia alueellisesti suuria kuntia kuten Länsi-Turunmaan kaupunki, Kemiönsaaren kunta, Naantalin saaristokaupunki ja Salon kaupunki, joissa on mukana kussakin ainakin kaksi saa-ristojärjestelmän nykyistä kuntaa. Loviisa seuranne esimerkkiä vuoden 2010 alusta. Uudet kunnat on nimetty valtioneuvoston vuonna 2008 annetulla asetuksella saaristokunnista ja kun-tien saaristo-osista joko saaristo-osakunniksi tai saaristokunniksi. Suurin osa saaristojärjes-telmän kunnista jatkaa kuitenkin itsenäisinä kuntina.
Saaristo-ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi kehittää saaristo- ja vesistömatkailusta eurooppa-lainen vahvuustekijä. Vesistömatkailun kehittäminen on Suomen matkailustrategian keskeisiä asioita.
Saaristoasiain neuvottelukunnan esiselvityshanke kahden kolmivuotisen valtakunnallisen EU-osarahoitteisen projektin, nimittäin saaristo-ja vesistömatkailun tuotekehitys- ja markkinointi-projektin ja toisaalta eurooppalaisen järviprojektin käynnistämisestä, kaatui markkinaoikeu-dessa muotoseikkoihin. On aika vetää henkeä. Tarve saada aikaan laaja-alaisia, vaikuttavia vesistömatkailuhankkeita kuitenkin säilyy ja asiaan on palattava.
Saaristojärjestelmä on haja-asutusjärjestelmä.
Haja-asutusalueilla on lähes 500 000 vapaa-ajan asuntoa, joilla on n. kaksi miljoonaa sään-nönmukaista käyttäjää. Vakinainen ja osa-aikainen haja-asutus on elintärkeä osa Suomen kun-tien elinvoimaa nyt ja epäilemättä myös tulevaisuudessa.
Hallitusohjelman mukaan hallitus helpottaa vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakinaisiksi asunnoiksi. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ei saa siten tulkita siten, että vapaa-ajan asuntojen muutokseen vakituisiksi asunnoiksi suhtaudutaan kyllä myönteisesti, mutta ei siellä, missä vapaa-ajan asunnot sijaitsevat, nimittäin haja-asutusalueilla.
Hallitusohjelman mukaan alueellistamisen vaikutuksia pyritään levittämään aiempaa laajem-malle. Vaikutuksia on levitettävä tarvittaessa mahdollisuuksien mukaan myös aluekeskusten ulkopuolelle.
Mantereelta on siirrettävä valtion toimintoja ennen kaikkea Turun saaristoon armeijan mitta-vien työpaikkamenetysten korvaamiseksi. Merivalvonnan suunniteltu mahdollinen valtakun-nallinen keskittäminen tulisi sijoittaa Turun saaristoon.
Hyvät kuulijat
Meillä on ilo saada seminaariimme saariston suuri ystävä, Höytiäisen Teersaaressa asuva mi-nisteri Tarja Cronberg. Tarja oli puhumassa saaristoasiain neuvottelukunnan suuressa saaris-toseminaarissa jo vuonna 1992 Tammisaaressa.
Tarja oli myös mannekiinina saaristoasiain neuvottelukunnan organisoiman mökkiläisten etä-työkampanjan TV-tietoiskussa vuonna 2000. Kiitos näistä ja monista muista vanhoista hyvistä töistä saariston hyväksi.
Tässä seminaarissa kuullaan myös työn alla koko ajan olevan periaatepäätösluonnoksen esit-tely, maakuntajohtajien puheenvuoroja sekä asiantuntijapuheenvuoroja luonnonsuojelu- ja virkistysalueista, meriklusterista, saaristo- ja vesistömatkailusta, kalataloudesta, saaristolii-kenteestä ja kuntien valtionosuuksista sekä PARAS-hankkeesta.
Mielenkiintoista kuultavaa ja pohdittavaa riittää meille kaikille.