Tillbaka

Uudenmaan Vammaispalvelusäätiö 10v. 6.5.2009

07.05.2009

Arvosiat juhlavieraat,
Bästa festdeltagare,

On suuri ilo ja kunnia olla täällä juhlistamassa Duunia ja Uudenmaan Vammaispalvelusäätiötä ja kevättä!

Kymmenen vuotta on kulunut siitä kun Uudenmaan Vammaispalvelusäätiö, jota olemme täällä tänään juhlimassa, perustettiin. Tänä päivänä Vammaispalvelusäätiö tarjoaa kattavan palveluverkoston ja säätiön tavoitteena on edistää vammaisten asumis- ja toimintapalveluita, parantaa työllistämismahdollisuuksia sekä järjestää laadukkaita sosiaalipalveluja. Säätiötä juhlitaan parhaillaan ympäri Uuttamaata ja meillä Porvoossa juhlinnan isäntänä toimii Monipalvelukeskus Duuni.

Porvoolaisena Uudenmaan Vammaispalvelusäätiö on tullut minulle tutuksi Duunin kautta. Duuni on toiminut 26 vuotta paikkakunnalla ja edustaa loistokkaasti niitä työllistämispalveluita, joita Uudenmaan Vammaispalvelusäätiö tarjoaa. Kahdeksankymmentäluvun alussa työvoimatoimiston järjestämän metalli- ja elektroniikankurssin tuloksena oli että perustettiin työkeskus jossa ensimmäiset työntekijät olivat kurssin osallistujat! Tänä päivänä monipalvelukeskuksessa työskentelee yli kolmekymmentä osatyökykyistä henkilöä jotka työllistyvät kahdella työskentelyosastolla. Ala on vielä sama ja nykyään tehdään teollisuuden alihankintaa yli 30 yritykselle. Sen lisäksi tuotetaan myös omaa tuotantoa suksikärryistä petoloukkoihin.
Monet suuret Porvoolaiset yritykset ovat tarttuneet mahdollisuuteen työllistää osallistuvat näin ollen tähän tärkeään työhön ja ovat omiaan ylläpitämään tätä toimintaa.

Mottona työpajalla on: ”Mikään työ ei ole liian pieni!” Tämä kuvaa loistavasti sitä henkeä jota Duunissa on ja myös sitä tärkeää työtä mitä Duunin kaltaiset työllistymishankkeet tuovat mukanaan.

Duunin tapaiset työllistämishankkeet saivat jo alkuunsa tuhatyhdeksänsataaneljäkymmentäluvulla (1940-luvulla) ja paljon on tapahtunut näiden runsaan kuudenkymmenen vuoden aikana. Tänä päivänä panostamme maan laajuisesti siihen että kaikille työikäisille olisi mahdollisuus aktiivisuuteen, kuntoutumiseen ja työntekoon. Nämä ovat mielestäni perusoikeuksia hyvinvointiyhteiskunnassa. Monelle askel takaisin työelämään tai jopa askel itse työelämään voi olla suuri. Olemme valtakunnallisten päätösten avulla yrittäneet helpottaa näitä askelia. Muutos Kansaneläkelakiin on yksi askel oikeaan suuntaan. Tämän lakimuutoksen myötä on mahdollisuus jättää myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään ja näin ollen kokeilla paluuta työelämään. Tätä mahdollisuutta tulisi kuitenkin vielä laajentaa niin että myös ne jotka eivät saa täyttä työkyvyttömyyseläkettä voisivat jättää eläkkeensä lepäämään jos he ylittävät säädetyt ansiorajat.

Työministeri Tarja Cronberg asetti tämän asian tiimoilta selvityshenkilön joka viime vuonna luovutti selvityksensä "Työtä haluaville uusia mahdollisuuksia työhön" ministeriölle. Selvityshenkilö esitti monta parannuskohtaa nykyiseen järjestelmään. Hän ehdotti muun muassa, että työkyvyttömyyseläkettä saaville henkilöiden palkkakustannuksiin myönnettäisiin palkkatukea. Lisäksi hän ehdotti yrityksille rekrytointitukea työkyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilön palkkaamisesta. Selvityksessä ilmeni, että noin kolmekymmentätuhatta (30 000) työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa haluaisi työelämään. Jos kaikille näille henkilöille luotaisi mahdollisuus palata osittain tai kokonaan työelämään, puhumme jo isoista kustannussäästöistä valtiolle, puhumattakaan verotuloista. Tärkeintä on, että tällä tavalla pystymme myös takamaan elämän laatua työtä haluaville. Tällä hetkellä työ- ja elinkeinoministeriössä työskennellään selvityksen toimeenpanemisesta yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen, työeläkevakuuttajien, vammaisjärjestöjen sekä palveluntuottajien kanssa.

Vuoden alussa Työ- ja elinkeinoministeriö aloitti sosiaalisia yrityksiä koskevan kehittämishankeen. Sosiaalisten yritysten kehittämishanke on osa Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamaa valtakunnallista Välityömarkkinat kehittämisohjelmaa. Hanke jatkuu vuoteen kaksituhattayksitoista(2011) loppuun saakka ja hankkeella on määrä kartoittaa muun muassa mitkä tahot, esimerkiksi kunnat, yhdistykset, säätiöt ovat valmiita perustamaan sosiaalisia yrityksiä ja näin ollen osallistua aktiiviseen välityömarkkina työhön.
Tärkeä osa hanketta on mielestäni myös kysymys siitä mikä on sosiaalisen yritystoiminnan merkitys osana yrityksien ja kuntien yhteiskuntavastuuta.