Yliopistouudistus

28.05.2008

Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää hyvänä ehdotusta siitä, että yliopistoilla voisi olla julkisoikeudellisen oikeushenkilön tai yksityisoikeudellisen säätiön muoto

Eduskunta on keskustellut opposition välikysymyksestä äkoskien yliopistojen asemaa ja toimintaedellytysten turvaamista.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää hyvänä ehdotusta siitä, että yliopistoilla voisi olla julkisoikeudellisen oikeushenkilön tai yksityisoikeudellisen säätiön muoto. Oppositiolla on huoli siitä että yliopistojen autonomia on vaakalaudalla uudistuksen myötä. Jos esitys nyt toteutetaan hallituksen ehdottamalla tavalla, ei ole olemassa vaaraa siitä, että ulkopuoliset voimat kuten elinkeinoelämä ottaisivat vallan yliopistolaitoksessamme. Toimiva ja riittävän vahva yliopistojen autonomia voidaan saavuttaa ainoastaan, mikäli yliopistoilla on edellytykset kehittyä ja seurata aikaansa. Hallituksen suunnitteleman uudistuksen tavoitteena on nimenomaan aitojen edellytysten luominen tälle ja samalla yliopistojen taloudellisen toimintakyvyn vahvistaminen.

Siitä huolimatta, että yliopistoille tarjotaan mahdollisuutta toimia yksityisoikeudellisen säätiön muodossa, yliopistot tulevat joka tapauksessa hoitamaan julkisia tehtäviä, ja valtiolla on viime kädessä ehdoton vastuu yliopistojen perusrahoituksesta. Yliopistot voivat jo nykyisellään ottaa vastaan lahjoituksia - lahjoitusprofessuurit ovat olleet perinteinen tapa tukea yliopistoja. Ei voida pitää kielteisenä sitä, että valtion kukkaron lisäksi myös muulla rahoituksella vahvistetaan yliopistojen toimintaa.

Valtion perusrahoitus on muodostettava yhdenvertaisella tavalla kaikkien yliopistojen talouden perusta. Yliopistot ovat myös tulevaisuudessa samalla lähtöviivalla riippumatta siitä, minkä ylläpitäjämallin ne valitsevat. Valtion on tulevaisuudessa huolehdittava siitä, että yliopistojen perusrahoitus on kohtuullisella tasolla nyt suunnitteilla olevista muutoksista huolimatta. Valtiolla on ehdoton vastuu riittävästä perusrahoituksesta.

Yliopistouudistus ei jaa maamme yliopistolaitoksen kahteen leiriin. Tuleva järjestelmä mahdollistaa paremmin sen, että yliopistojen lähialueella toimiva elinkeinoelämä ja muut yhteiskunnalliset voimat voivat tukea yliopistoa sen toiminnassa.

Yliopistoverkosto pitää myös tulevaisuudessa olla riittävän kattava, jotta se pystyy tarjoamaan mahdollisuudet koko väestölle opintoihin ja alueille elinvoimaisiin yliopistoihin jotka tukevat alueellista kehitystä.

Opiskelijat ja henkilökunta on myös tulevaisuudessa oltava edustettuina hallituksessa riippumatta ylläpitäjämallista. Valtion valitsemat jäsenet tulevat olemaan enemmistönä hallituksessa. Lopuksi on korostettava muutama seikka. Valtion tuottavuusohjelma ei saisi tulevaisuudessa koskea yliopistoja. On myös huomioitava, että valtio on sitoutunut korottamaan perusrahoitusta. Yliopistot voivat tulevaisuudessa saada enemmän ulkopuolista rahoitusta. Tätä ei kuitenkaan saa sekoittaa riittävään perusrahoitukseen.

Riittävällä perusrahoituksella, ulkopuolisella lisärahoituksella ja vahvalla autonomialla voimme tulevaisuudessa turvata suomalaisen monipuolisen sivistysyliopiston asemaa ja kehitystä.

Mikaela Nylander
eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen

teksti perustuu ryhmäpuheenvuoroon jota Nylander piti eduskunnassa 21.5