Mikaela Nylander
Måndag, 06 februari 2012
Tillbaka

Utredning av flygkapaciteten i huvudstadsregionen(på finska)

09.09.2008

Selvitys pääkaupunkiseudun lentokenttäkapasiteetin riittävyydestä
Eduskunnan puhemiehelle

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan toimiva ja kehityskykyinen lentoliikennetoiminta pääkaupunkiseudulla on koko maan kilpailukyvyn kannalta erittäin keskeinen menestystekijä.

Helsingin kaupunki ilmoitti kirjeellään 17.1.2005 liikenne- ja viestintäministeriölle, että se katsoo Malmin lentoaseman vuokra-ajan päättyvän vuoden 2010 lopussa. Tämä Helsingin kaupungin ilmoitus käynnisti selvitykset Helsingin seudun lentokenttätarpeista. Prosessin aikana kävi ilmi, että lentokenttäkapasiteetin selvittely on tarpeen riippumatta Malmin kentän järjestelyistä. Myös hallitusohjelmassa on sovittu, että "hallitus selvittää pääkaupunkiseudun lentokenttäkapasiteetin riittävyyden".

Ilmailulaitos Finavian liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta laatima selvitys lentokenttätoimintojen kehittämismahdollisuuksista Helsingin seudulla valmistui kesällä 2007. Tämä aiempia selvityksiä täydentävä selvitys on luonteeltaan teknis-taloudellinen, ja sen pääpaino on ollut Malmin lentokenttää nykyisin käyttävien valtiollisten toimijoiden toimintamahdollisuuksien turvaamisen arvioinnissa.

Liikenne- ja viestintäministeriö esittää, että YVA-selvityksessä esille nostetuista päävaihtoehdoista käynnistetään tarkentavat selvitykset ainakin kolmen vaihtoehdon osalta: lentokentän kehittäminen Malmilla, uuden Helsingin seutua palvelevan lentokentän rakentaminen (Backas) sekä Malmin lentokentän toiminnan supistaminen helikopteritukikohdaksi.

Vaihtoehdoista käynnistetään ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). YVA-menettelyssä ei tehdä päätöstä hankkeen toteuttamisesta, mutta YVA-menettely on edellytyksenä lupapäätöksille, joita hankkeiden toteuttaminen vaatii, toteaa liikenne- ja viestintäministeriö.

Lentokenttäkapasiteetin selvityksestä kävisi ilmi todellinen tarve. Tätä tarvetta tulisi selvittää, ennen kuin YVA-prosessi käynnistetään. Nyt on kuitenkin tapahtunut päinvastoin. Jos lentokenttäkapasiteettia ja lisäkapasiteetin tarvetta ei selvitetä, on hyvin vaikeata tehdä vaikutusten arviointia kentästä, jonka toiminnan laajuutta ei tiedetä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että tämä myös hallitusohjelmassa oleva pääkaupunkiseudun lentokenttäkapasiteettiselvitys tehdään mahdollisimman nopeasti niin, että tämä selvitys voi toimia YVA-selvitysten pohjana?
Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2008

Mikaela Nylander /r

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikaela Nylanderin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 619/2008 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä, että tämä myös hallitusohjelmassa oleva pääkaupunkiseudun lentokenttäkapasiteettiselvitys tehdään mahdollisimman nopeasti niin, että tämä selvitys voi toimia YVA-selvitysten pohjana?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Ilmailulaitos Finavia laati liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta vuonna 2007 selvityksen lentokenttätoimintojen kehittämismahdollisuuksista Helsingin seudulla. Tämän selvityksen perusteella liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt jatkoselvityksen käynnistämisestä ainakin kolmen vaihtoehdon osalta. Näitä ovat lentokentän kehittäminen Malmilla, uuden Helsingin seutua palvelevan lentokentän rakentaminen (Backas) sekä Malmin lentokentän toiminnan supistaminen helikopteritukikohdaksi.

Liikenne- ja viestintäministeriön mielestä vaihtoehdoista tuli käynnistää ympäristövaikutusten arviointimenettely ja se on määrännyt Tiehallinnon toimimaan hankkeesta vastaavana. Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri onkin käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointityön valmistelun. Kuluvan syksyn aikana käydään neuvottelut hankkeen eri osapuolten kanssa ja tässä yhteydessä kootaan ja analysoidaan kaikki esillä olleet ja sittemmin ilmaantuneet uudet vaihtoehdot. Tavoitteena on, että tarkasteluun tulevat vaihtoehdot ovat hahmottuneet tämän vuoden loppuun mennessä ja tällöin ympäristövaikutusten arviointi-ohjelman laatiminen alkaisi vuoden 2009 alussa. Yhteysviranomaisena toimiva Uudenmaan ympäristökeskus antaa saamiensa lausuntojen perusteella oman lausuntonsa ohjelmasta eli lopullisesti arvioinnin sisältö täsmentyy vasta silloin. Ympäristövaikutusten arviointiselostusvaihe alkaisi näin ollen vuoden 2009 lopussa ja olisi käsitelty vuoden 2010 aikana.

Lentokentän ympäristövaikutusten arvioinnissa on lentoliikenteen ennuste oleellinen tekijä. Finavian lentokenttäselvityksessä on kentän mitoituksen pohjaksi tehty arviot lentoliikenteestä helikopteritoiminnan, yleisilmailun, liikelentotoiminnan ja reittilentotoiminnan osalta. Reittilentotoiminnan arvio ei perustu matkustajakysynnän ennustamiseen vaan kentän toiminnan kannattavuuteen. Tilauslento- ja rahtilentotoiminnasta ei ole selvityksessä tehty ennusteita.

Ympäristövaikutusten arviointiohjelmavaihe ei kuitenkaan välttämättä edellytä vielä liikenne-ennusteita, joten aikataulullisesti liikenne-ennuste- ja kapasiteettikysymys voitaisiin YVA:n kannalta selvittää ensi vuoden aikana ja se olisi siten käytettävissä itse arvioinnissa.

Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2008

Liikenneministeri Anu Vehviläinen
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 619/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Mikaela Nylander /sv:

Vad tänker regeringen göra för att den utredning om flygkapaciteten i huvudstadsregionen som också finns inskriven i regeringsprogrammet genomförs snarast möjligt, så att utredningen kan ligga till grund för MKB-utredningarna?
Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

År 2007 gjorde Luftfartsverket Finavia på uppdrag av kommunikationsministeriet en utredning om utvecklingsmöjligheterna för flygplatsfunktionerna i Helsingforsregionen. Med utgångspunkt i denna utredning har kommunikationsministeriet beslutat att inleda en fortsatt utredning åtminstone beträffande tre av alternativen. Dessa är att utveckla Malms flygplats, att bygga en ny flygplats för Helsingforsregionen (Backas) och att inskränka verksamheten på Malms flygplats till en helikopterbas.

Kommunikationsministeriet ansåg att en miljökonsekvensbedömning av alternativen borde inledas och ålade Vägförvaltningen ansvaret för projektet. Vägförvaltningens Nylands vägdistrikt har de facto inlett beredningen av miljökonsekvensbedömningen. Under hösten kommer det att föras förhandlingar med de olika parterna i projektet och i samband med det sammanställs och analyseras alla alternativ som har förts fram liksom nya alternativ som framkommit senare. Målet är att de alternativ som ska undersökas börjar ta form före utgången av året, och då skulle arbetet med miljökonsekvensbedömningsprogrammet kunna inledas i början av 2009. Nylands miljöcentral, som är kontaktmyndighet, kommer att ge ett eget utlåtande om programmet utifrån de utlåtanden som har lämnats till miljöcentralen, vilket innebär att innehållet i bedömningen får sin slutliga form först då. Arbetet med miljökonsekvensbeskrivningen kunde i så fall inledas i slutet av 2009 och beskrivningen behandlas klart under 2010.

I miljökonsekvensbedömningen av flygplatsen är prognosen för flygtrafiken en väsentlig faktor. I Finavias flygplatsutredning har man till grund för dimensioneringen av flygplatsen uppskattat flygtrafiken för helikopterverksamhetens, allmänflygets, affärsflygets och reguljärflygets del. Vid bedömningen av reguljärflyget har man inte utgått från förväntad passagerarefterfrågan, utan från flygplatsverksamhetens lönsamhet. I utredningen ingår inga prognoser för charterflyg- och fraktflygtrafiken.

Arbetet med miljökonsekvensbedömningsprogrammet förutsätter dock ännu inte nödvändigtvis några trafikprognoser, och tidsmässigt kunde därför frågan om trafikprognoser och kapacitet för MKB:s del utredas först nästa år och utredningen kunde då användas i själva bedömningen.

Helsingfors den 6 oktober 2008

Trafikminister Anu Vehviläinen