Tillbaka

Självständighetsdagsfest i Borgå

07.12.2009

Arvoisat sotiemme veteraanit, arvoisat lotat, hyvä juhlayleisö!
Värderade krigsveteraner, värderade lottor, bästa festpublik!

Suomi juhlii tänä vuonna itsenäisyyttään muistaen talvisodan syttymistä, kestoa, loppua ja seuraamuksia. Joku luonnehti talvisotaa sodaksi joka alkoi ilman vaihtoehtoja ja päättyi ilman vaihtoehtoja ja siinä välissä oli 105 vaihtoehdotonta päivää. Sotiemme jälkeenkään ei ollut juuri vaihtoehtoja, sotakorvaukset oli maksettava ja suomalaista yhteiskuntaa oli rakennettava uudelleen. Tähän työhön oli tuolloin kaikkien suomalaisten osallistuttava. Vaihtoehdottomuus ei enää ole suomalaisen yhteiskunnan vallitseva olotila. Enimmäkseen se tietysti on hyvä asia, mutta tällä voi olla myös haittavaikutuksia asenteisiin.

Talvisota on osa eurooppalaista historiaa ja osa suurempaa toisen maailmansodan palapeliä. Tänä päivänä parlamentaarinen yhteisymmärrys vallitsee siitä, että sodan uhka ei ole todennäköinen ja vieläkin epätodennäköisempää on se, että Suomi joutuisi yksin jonkin sotilaallisen kriisin kohteeksi. Mahdolliset Suomea kohtaavat kriisit olisivat osa laajempaa kansainvälistä tilannetta, jossa Suomi tukeutuisi ensisijaisesti yhteistoimintaan EU:n kautta. Sen sijaan olemme todenneet, että sotilaallisia kriisejä todennäköisempiä ovat erilaiset monimuotoiset poikkeustilat, jotka saattavat liittyä yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin häiriötiloihin, suuronnettomuuksiin, ympäristötuhoihin, pandemioihin ja ilmastonmuutoksen aikaansaamiin kriiseihin.

De faktorer som påverkar vår säkerhet idag kan på basen av det nyss uppräknade hotbilderna konstateras vara mycket mångsidiga och det gör att trycket på att ingripa i tid höjs. Det internationella samarbetet accentueras härmed på olika områden såsom krishantering, klimatpolitik, inom vårt utvecklingsbistånd och överlag i att förbättra det internationella samfundets beredskap att förebygga men också i att ingripa i olika typer av konflikter. Världen krymper och vi behöver en holistiskt syn på Finlands roll i det globala samfundet. Hunger, brist på demokrati och frånvaron av mänskliga rättigheter, brist på vatten eller brukbar odlingsjord driver människor på flykt i allt högre grad. Det globala samfundet och dess fredssträvan behöver Finlands mångsidiga och internatioenllt erkända insatser.

Under senare år har kvinnorna och framför allt lottorna fått upprättelse då vi idag erkänner och vidrör lottornas ovärderliga insatser under krigen. Männen vid fronten behövde lottorna för vård och omsorg, Finland behövde under krigen alla kvinnorns insatser för att upprätthålla samhällets och hemmens funktioner. Det krävande återuppbyggnandsarbetet av det finländska samhället efter krigen frågade inte efter kön, det frågades blott och enbart efter uppoffringar och insatser fosterlandet till fromma.

Talvisodan henki ja talvisodan ihme oli myös silloisen suomalaisen yhteiskunnan eheyttämisprosessi raskaan ja kansakuntaamme repineen sisällissodan jälkeisessä ajassa. Tehtiin yhteistyötä korkeimman tarkoituksen takia. Miten valmiita olisimme tänä päivänä vaihtoehtoja tarjoavassa maassa tekemään uhrauksia isänmaamme puolesta? Minulla oli kunnia olla läsnä viime maanantaina juhlassa jossa muisteltiin yksittäisten ihmisten kohtaloita talvisodan suuressa kokonaisuudessa. Tilaisuus oli koskettava ja ajatuksia herättävä - ja yksi kysymys ei jätä rauhaan. Miten me nuoremmat sukupolvet, joilla näyttää olevan enemmän oikeuksia kuin velvollisuuksia yhteiskuntaamme kohtaan suhtautuisimme esimerkiksi viiden vuoden palvelukseen rintamalla? Viisi pitkää vuotta isänmaan palveluksessa nuoren ihmisen elämästä ei ollut mitenkään epätavallista. Vaihtoehtoja tarjoavassa ja pitkään rauhassa eläneessä yhteiskunnassa sodan tarjoama vaihtoehdottomuus voi tuntua hyvinkin vieraalta.

Attityderna förändras under långa perioder av fred och samhälleligt välfärdssbygge och yngre generationer anser sig ofta besitta mer rättigheter än skyldigheter gentemot samhället och fosterlandet. Ur en under förra veckan publicerad undersökning framgår att 74 procent av finländarna fortfarande anser att vid anfall bör finländarna försvara sitt land med vapen i alla situationer, också då utgången är oviss. Ju yngre person som svarade desto mindre självklart var detta, men också 65 procent av 15-24 åringarna ansåg detta vara fallet. Den allmänna värnplikten utgör stommen i vår försvarspolitiska doktrin. 72 procent av finländarna anser att värnplikten bör bevaras i nuvarande form. De äldre generationerna stöder nuvarande system mer än yngre generationer. Det lägsta stödet finns bland 25 till 34-åringarna. För att kunna upprätthålla de nuvarande grunderna med allmän värnplikt och med utgångspunkten att hela landet försvaras kommer vi att behöva mycket arbete för att upprätthålla den traditionellt höga försvarsviljan.

Talvisodan aikana suomalaisille jäi tunne, että meidät jätettiin yksin. Viime viikolla julkaistuun mielipidetutkimukseen osallistuneet suomalaiset olivat sitä mieltä, että Euroopan unioniin liittyvät tekijät ja Suomen mukanaolo niissä koetaan edelleen eniten Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen myönteisesti vaikuttavina tekijöinä. Myös YK vaikuttaa Suomen turvallisuuteen myönteisesti arvioi jopa 77 prosenttia vastanneista. Suomen pyrkimykset olla mukana eri kansainvälisissä yhteyksissä edistämässä maailmanlaajuista rauhaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia koetaan myönteisinä myös meidän omaan turvallisuuteemme. Historiamme kun osoittaa että laajempi kansainvälinen kokonaisuus on ratkaisevaa pienen maan kannalta. Suomalainen perinteinen doktriini sisältäen yleisen asevelvollisuuden, koko maan kattavan puolustuksen ja korkean maanpuolustustahdon vaalimisen on edelleen voimassa kaikista kansainvälisistä velvoitteista huolimatta. Kansalliset ja kansainväliset toimenpiteet tukevat toisiaan.

Edesmenneen jalkaväen kenraali Adolf Ehrnroothin sanat ovat edelleen mitä ajankohtaisimmat: Suomi on hyvä maa. Se on puolustamisen arvoinen. Sen puolustaja on Suomen kansa.

Rauha on aina paras vaihtoehto. Jotta myös nuoremmat sukupolvet sisäistäisivät miten paljon uhrauksia on tehty rauhan saavuttamiseksi, on meidän siirrettävä sotiemme ja yhteiskuntamme jälleenrakentamisprosessin historia heille. Tämä on paras tae siitä, että myös he osaavat vaalia ja arvostaa itsenäistä Suomea ja tehdä oikeita valintoja tulevaisuudessa.

Fred är alltid det bästa alternativet. För att också yngre generationer skall kunna träffa de rätta valen är det viktigt att vår historia i form av krig och återuppbyggnad av vårt samhälle förs vidare till dem. Med dessa ord vill jag på Borgå stads vägnar önska Er alla välkomna till årets självständighetsfest samt önska Er alla en trevlig självständighetsdag!

Näillä sanoilla haluan Porvoon kaupungin puolesta toivottaa Teidät tervetulleiksi itsenäisyyspäivän juhlaan. Hyvää itsenäisyyspäivää!