Fredrika Runeberg

02.09.2006

Arvoisat porvoolaiset!

Värderade borgåbor!

Johan Ludvig Runebergin juhlavuonna 2004 halutaan muistaa ja kunnioittaa Fredrikaa hänen omista saavutuksistaan nimikkopuistolla. J.L.Runebergin syntymän 200-vuotisjuhlatoimikunta esitti vuonna 2001, että Porvoon kaupunki kunnostaisi Rihkamakadun ja Kirkkokadun viereisen puiston Fredrikan puistoksi. Ja täällä olemme nyt hyvin juhlavin mielin Fredrika puiston avajaisissa. Tutustuttuani Fredrikan elämän iloihin ja suruihin ja myös hänen tapaansa kerätä voimia kestääkseen elämänsä karua todellisuutta – voin todeta, että suurin kunnianosoitus Fredrikaa kohtaan on nimeen omaan puiston perustaminen. Fredrika seuraa puistossa, tapaansa mukaan, hieman taustalla katsellen miehensä nimikkopuistoa ja kotipihansa suuntaan.

Och det är ju så att Fredrika Runeberg väldigt länge fått personifiera idealhustrun och husmodern i vårt land. Samtiden kände henne säkert bäst som skaldehustru och värdinna. Fredrika födde åtta barn, varav två dog som små. Eftersom familjen var stor betydde det också att Fredrika ledde ett stort hushåll innehållande också tjänstefolk. Om det var samtidens syn på Fredrika har nog eftervärlden en betydligt mera nyanserad bild av Fredrika. Hon hörde till de mest bildade kvinnorna på sin tid och hon var författarinna och landets första kvinnliga tidningsredaktör. För skrivbordslådan skrev Fredrika om kvinnosaken, konst och kvinnors rätt till utbildning. I vissa henne närstående kretsar tog hon aktivt ställning för under den tiden brännande frågor som den ogifta kvinnans myndighetsrätt och kvinnans rätt till skolgång, utbildning och arbete. Vidare ansåg Fredrika att det grundläggande problemet för kvinnan på hennes tid var att kunskaperna hos kvinnorna var så begränsade att kvinnan inte kunde försörja sig med hjälp av sina kunskaper. Fredrika var en oerhört upplyst och på sitt sätt mycket stark kvinna.

Kirjoittamisella oli selvästi terapeuttinen vaikutus Fredrikaan. Samanlainen vaikutus oli myös puutarhatyöllä mitä suurimmassa määrin. Varsinkin vaikeina aikoina, kuten Johan Ludvigin sairauden aikana puutarhatyöllä oli merkityksellinen osa Fredrikan elämässä. Yhä lisääntyvä kuurous rajoitti myös Fredrikan sosiaalista elämää. Fredrikan ollessa 45 vuotta vanha ja perheen muutettua nykyiseen Runebergin kotiin hänellä oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus rakentaa puutarha. Nuorimman pojan kasvettua Fredrikan mielenkiinto puutarhanhoitoon ja kukkienkasvatukseen heräsi kunnolla. 1860-luvulla (tuhatkahdeksansataakuusikymmentä luvulla) Fredrika erikoistui ruusuihin. Hänen puutarhassaan kasvoi monta kymmentä eri lajia. Ystävättäriensä kanssa hän toi ruusuntaimia Ranskasta ja pojan Walter Runebergin opiskellessaan Roomassa, tämä lähetti äidilleen siemeniä. Fredrika ei antanut sen tosiseikan, että moni kasvi ei kestänyt talviolosuhteitamme edes sisätiloissa lannistaa intoaan kokeilla ja yrittää mahdottoman saavuttamista. Ja niin Runebergien kodin ikkunoissa kukki joskus yli 40 ruusua. Pojalleen Walterille Fredrika kirjoittaa: "Ja nog blommade ock mina fönsterrosor om ej ursinnigt så dock ivrigt, den bästa tiden. Ja kunde ha sina 30-40 – ja kanske 50 rosor på en gång utslagna då, och vackra vor de. Från alla håll kom man och begärde afläggor, så jag nästan skar opp mina buskar i idel bitar."

Somrarna fram till 1869 tillbringade Runebergs på Lill-Kroksnäs i skärgården ett stycke utanför staden. Vid flyttningen till och från Lill-Kroksnäs hade Fredrika en särskild blombåt fullastad med krukväxter. Fredrika vägrade nämligen överlämna sina krukväxter i någon annans vård. Ur Fredrikas anteckningar om Johan Ludvigs förhållningssätt till hennes växter går att läsa följande: "Själv befattade sig J.L.Runeberg aldrig med deras vård, möjligen kanske någon gång då han mera på skämt vattnade eller beskuggade några löfkojplantor i trädgården på Kroksnäs, och dem han sedan roade sig med att påstå sig hafva vårdat och uppfostrat". På sitt anspråkslösa sätt skriver Fredrika om situationer där hennes man plundrade hennes växter för att ge blomman till någon gäst. "Hvaremot stundom kunde hända att jag protesterade smått, påstående att han ägde så mycket att gifva, att han väl kunde tillåta mig att ock någongång få göra menniskor ett nöje, genom gåfvan af det enda jag ägde, nemligen mina blommor."

Fredrikan tapa käyttää satumuotoa kirjoittaessaan oli hänen tapansa luoda etäisyyttä ja jotta kirjoitukset eivät olisi henkilökohtaisesti paljastavia. Satumuodossa kukat symboloivat naisen alistettua ja epäoikeudenmukaista asemaa miehiin verrattuna. Kukkien tulee kukkia ja tuoksua hyvälle kuihtuakseen ja kuollakseen seuraavassa hetkessä. Tai sitten Fredrika kirjoittaa köynnöskasveista, jotka hän antoi elää suuren ja komean puun varjossa tai sitten Fredrika päätti, että ne saavat elää tasapuolista elämää aurinkoisella puolella, missä ne voivat kukoistaa. Kasvien hoito oli Fredrikan tapa paeta todellisuutta sen käydessä liian rankaksi.

Fredrika Runeberg var en mångsidig kvinna. Hon var framför allt kvinna i den roll kvinnan förväntades ha som kärleksfull mor och maka. Fredrika var också en föregångare – en bildad kvinna med visioner om ett jämlikare samhälle. Då verkligheten blev alltför svår blev vården om växterna Fredrikas egna lilla värld att ty sig till. Jag hoppas att Fredrikaparken skänker oss ro och glädje – parken är ett utmärkt sätt att hedra Fredrika Runeberg.

Haluan lausua lämpimät kiitokseni Runebergin kodin neuvottelukunnalle ja J.L.Runebergin syntymän 200-vuotisjuhlatoimikunnalle erinomaisesta aloitteesta puiston perustamisesta Fredrikan kunniaksi, ja ennen kaikkea kiitos kuuluu myös filosofian tohtori. Karin Allardt Ekelundille, joka jo 80-luvun alussa teki aloitteen puiston ja rintakuvan perustamisesta. Toivon, että puisto suo meille kaikille iloa ja tarjoaa mahdollisuuden paeta todellisuutta hetkeksi. Toivon myös jokaisen muistavan Fredrikan monipuolisuutta ja ainutlaatuisuutta nauttiessaan puistosta. Asuttuaan 41 vuotta Porvoossa Fredrika päätti muuttaa takaisin Helsinkiin Johan Ludvigin kuoltua. Muuttokuormasta havaittiin huonekalujen ja henkilökohtaisten esineiden joukossa komeilevan 42 ruusua purkeissa ja ruukuissa.

Kiitos!

Tack!