Tillbaka

Porvoon reserviläiset 50 år

27.05.2006

Arvoisa juhliva Porvoon reserviläiset, hyvä juhlayleisö!

Värderade jubilerande Porvoon reserviläiset, bästa festpublik!

 

On suuri ilo ja kunnia saada olla läsnä tänään kun juhlimme Porvoon Reserviläiset ry:tä sen 50-vuotis päivänä. Vapaaehtoinen maanpuolustus on huomion keskipisteenä tällä hetkellä vireillä olevien lainsäädäntöhankkeiden johdosta. Päättäjänä, olen seurattuani toimintaa etenkin Porvoon sotilasalueella

saanut usein ylpeänä todeta, miten korkea maanpuolustustahto täällä vallitsee ja kuinka alueemme luontevasti on ottanut edelläkävijän roolin monessa asiassa. Pilke silmäkulmassa voisin todeta, että on korkea aika että myös valtakunnallisesti päästään samalle tasolle kuin me täällä Porvoossa. On rohkaisevaa nähdä niin monta reserviläistä tässä juhlatilaisuudessa – se antaa syyn uskoa aktiiviseen toimintaan myös tulevina vuosina isänmaamme ja kotiseutumme hyväksi.    

 

Suomen turvallisuus- ja puolustusselonteossa vuodelta 2004 todetaan, että Suomen puolustuskyky mitoitetaan siten, että koko maata puolustetaan. Tätä varten ylläpidetään yleistä asevelvollisuutta ja puolustus rakennetaan alueellisen puolustusjärjestelmän pohjalle. Sotilaalliseen puolustukseen varaudutaan koko valtakunnan alueella. Uskottavan puolustusjärjestelmän kehittäminen edellyttää keskittymistä ydintoimintoihin ja puolustusvoimien rakennemuutoksen jatkamista. Samaan aikaan jatketaan valmiuksien luomista kansainväliseen sotilaalliseen yhteistyöhön erilaisissa kriisitilanteissa.

 

Puolustusministeriö on asettanut tavoitteeksi, että kolmen neljästä suomalaisesta tulisi hyväksyä aseellinen puolustautuminen vihollista vastaan kaikissa tilanteissa. Maanpuolustustahto on Suomessa korkea ja enemmistö suomalaisista on tyytyväisiä nykypäivän yleiseen asevelvollisuuteen. Tässä yhteydessä on

hyvä todeta, että viimeisien tutkimuksien mukaan kolme neljästä suomalaisesta todella kannattaa yleistä asevelvollisuutta. 

 

Suomen puolustusratkaisu edellyttää kansalaisten laajaa tukea ja hyväksyntää. Vahva puolustustahto on uskottavan puolustuskyvyn perusedellytys. Olen monesti joutunut toteamaan, että ne sukupolvet jotka eivät ole koskaan joutuneet kokemaan sotaa tai sotien jälkeistä yhteiskunnan jälleenrakentamista, helposti kokevat, että rauhassa ja hyvinvointiyhteiskunnassa eläminen on itsestäänselvyys ja oikeus. Pelkään, että asenteet ovat muuttumassa tähän suuntaan ja silloin peräänkuulutetaan pelkästään oikeuksia yhteiskunnalta eikä nähdä, että meillä on myös velvollisuuksia. Äsken mainitsemani luku, kolme neljästä suomalaisesta kannattaa yleistä asevelvollisuutta, ei varmasti anna syytä huoleen lyhyellä aikavälillä. Tämän päivän nuorilla on yleensä joku lähipiirissään, joka pystyy kertomaan sodan kauhuista tai jälleenrakentamisen rankoista uhrauksista. Tämä saa nuoret kokemaan heidän olevan kiitollisuudenvelassa aikaisemmille sukupolville.

 

Henkilökohtainen side tähän vaiheeseen Suomen historiassa katkeaa jossain vaiheessa ja syy-seuraus hämärtyy. Huonon yleiskunnon, mielenterveysongelmien ja huumeongelmien mukanaan tuomat haasteet

asevelvollisuudelle ovat isoja. Joten on todettava, että yleistä asevelvollisuutta on koko ajan kehitettävä jotta se koetaan tärkeäksi ja luonnolliseksi osaksi yhteiskuntaan kasvamista. Hyöty sekä yhteiskunnalle että henkilötasolla yleisestä asevelvollisuudesta on kyettävä paremmin konkretisoimaan. Meidän päättäjien tulee myös nähdä se suora yhteys joka yleisellä asevelvollisuudella ja maanpuolustustahdolla on. Halutessamme pitää kiinni nykyisestä puolustusdoktriinista tämän kokonaisuuksien hallinnan ja ymmärtämisen tulee myös näkyä määrärahoja jaettaessa.              

 

Vårt lands försvarspolitiska doktrin kräver folkets breda stöd och acceptans. En stark försvarsvilja är en grundförutsättning för ett trovärdigt försvar. I ett samhällsklimat där det alltmer betonas individens rättigheter gentemot samhället måste den allmänna värnpliktens innehåll genomgå ständiga förändringar. Enbart genom att nyttan av den allmänna värnplikten är klar och tydlig kan vi i framtiden upprätthålla den höga tilltron till den allmänna värnplikten och därmed grunden för hela vårt försvar. Också det frivilliga försvaret har en central roll då det gäller att upprätthålla en hög försvarsvilja. Det frivilliga försvarets ställning håller på att stärkas i och med flera centrala lagstiftningsprojekt.    

 

Maanpuolustustahtoa ja myönteistä suhtautumista puolustusvoimiin ylläpidetään ja edistetään myös lisäämällä kansalaisten mahdollisuuksia vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan.

Kansalaisten halukkuus vapaaehtoistoimintaan on voimavara, joka edistää kansalaisten arjen turvallisuutta, varautumista uusiin uhkiin ja sotilaallista puolustusvalmiutta - tämä todetaan selonteossa vuodelta 2004.  

 

Sotilaallista maanpuolustusta tukeva vapaaehtoinen maanpuolustus organisoidaan parasta aikaa uudelleen siten, että se voi tukea viranomaisten toimintaa kaikilla tasoilla. Jukka Pasasen johtama toimikunta on helmikuussa tänä vuonna saanut mietintönsä vapaaehtoista maanpuolustustyötä koskevasta lainsäädännöstä valmiiksi ja ehdottaa täten vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lain säätämistä. Tarkoituksena on, että eduskunta saa lain käsiteltäväkseen heti syysistuntokauden alettua. On tarkoituksenmukaista ja välttämätöntä, että laki aikaansaadaan. Tarkoituksenmukaista sen takia, että nyt vapaaehtoinen maanpuolustus saa virallisen aseman. Vertauksena voidaan käyttää vapaapalokuntien tai meripelastusseurojen asemaa nyky-yhteiskunnassamme. Välttämätön laki on sen vuoksi, että valtioneuvosto vuonna 2004 selonteossaan linjasi vapaaehtoisen maanpuolustuksen uutta ja merkittävämpää roolia.

 

Mietinnön sisällöstä on käyty laajaa keskustelua reserviläisten joukossa. Paljon kritiikkiä ja huolia on esitetty ja lausuntojen pohjalta lakiehdotusta viedään eteenpäin. Lakiehdotus mahdollistaa vapaaehtoistoiminnan roolin merkittävän kasvattamisen ja mahdollistaa myös vapaaehtoisten kansalaisten sitoutumisen ja kouluttautumisen nykyistä vaativampiin ja monipuolisempiin tehtäviin. Lakiehdotus vahvistaa Maanpuolustuskoulutus ry:n organisaatiota ja sen koulutusjärjestelmää sen lisäksi lakiehdotus mahdollistaa myös julkisten hallintotehtävien antamisen MPK:lle. On toivottavaa, ettei tämä luo uudentyyppistä reviiriajattelua ja kilpailua eri järjestöjen välillä. Siitä kärsisi koko vapaaehtoinen maanpuolustus.

 

Huoli jota on myös esitetty lausuntovaiheessa, on ns sitoutuminen vapaaehtoistoimintaan. Lakiin ei kuitenkaan tule sisältymään uusia velvoitteita työnantajille antamaan työntekijöille vapaata heidän osallistuessaan vapaaehtoistoimintaan. Mietintöteksti jää siis voimaan ja pykälä osoittaa halun pitää vapaaehtoistoiminta erillään pakollisesta asevelvollisuudesta. Sen sijaan lakiin tullaan sisällyttämään uusi pykälä jossa todetaan, että osallistuminen vapaaehtoistoimintaan ei saa olla irtisanomisperuste.

Kuten kaikissa uusissa lainsäädäntöhankkeissa käytännön kokemukset tulevat ratkaisemaan lain tarkoituksenmukaisuuden ja siten myös toimivuuden.            

 

Yksi keskeinen uudistus lainsäädännön toteutuksessa on maakuntajoukkojen perustaminen. Maakuntajoukkoihin ollaan parhaillaan rekrytoimassa oman kotiseutunsa puolustamiseen sitoutuneita vapaaehtoisia reserviläisiä. Henkilösijoituksissa hyödynnetään reserviläisten paikallistuntemusta ja monialaista osaamista. Maakuntajoukkojen kehittäminen ja perustaminen liittyy laajempaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen sekä asevelvollisten koulutusjärjestelmän kehittämiseen, jotka on linjattu Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa.

 

Betänkandet om det frivilliga försvaret har väckt en livlig debatt. Att vi äntligen får en lag är till och med nödvändigt i och med den nya och större roll det frivilliga försvaret gavs i den försvars- och säkerhetspolitiska redogörelsen från år 2004. Trots att vissa paragrafer med fog väckt oro om reservisternas kunskap och kompetens tas tillvara tillräckligt tror jag att lagen kommer att föra med sig att reservisterna kommer att få mera krävande och mångsidigare uppgifter än fallet är idag. En del av den nya lagstiftningen om det frivilliga försvaret utgörs av de under bildande varande landskapstrupperna. Med tanke på att landskapstrupperna skall utgöra de viktigaste reservistenheterna i framtiden måste reservisterna kunna leda, utbilda och fullt ut vara med i landskapstruppernas verksamhet.      

 

Maakuntajoukot ovat kotiseudulle erittäin tärkeitä. Voisin tässä yhteydessä siteerata puolustusvoimain komentajaa, amiraali Juhani Kaskealaa, joka sanoi juhlapuheessaan Reserviläisliiton 50-vuotisjuhlien pääjuhlassa Helsingissä että maakuntajoukkoja voisi kansainvälisen kriisinhallinnan termein kuvata maakuntien nopean toiminnan joukoiksi. Toiminta-alueensa hyvin tuntevat ja motivoituneet reserviläiset muodostavat osaavan ja nopeasti käyttöön saatavan voimavaran paikallispuolustukseen.

 

Lakiehdotukseen sisältyy myös säännös suunnitteilla oleviin maakuntajoukkoihin liittyvän virka-avun antamisesta. Tällä hetkellä käydään lainvalmistelussa keskustelua siitä, voiko reservissä oleva henkilö toimia sotilasarvonsa mukaisena päällystönä jonkun viranomaisen pyydettyä virka-apua armeijalta. Tässä asiassa ollaan selkeästi kallistumassa kielteiseen vastaukseen. Tämä on mielestäni ristiriitaista, sillä koko ajatushan maakuntajoukoista lähtee siitä, että vapaa-ehtoisia koulutetaan yhä vaativampiin ja monipuolisiin tehtäviin. Tähän kohtaan laissa on syytä palata saatuamme käytännön kokemusta maakuntajoukoista.

 

Iloisten suuresti siitä, että myös ei-asevelvollisuutta suorittaneiden naisten asema vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa tunnustetaan ja kirjoitetaan auki uudessa laissa. Naiset ovat kautta aikojen olleet suurenmoinen voimavara maamme puolustuksessa.

 

Jotta rekrytointi maakuntajoukkoihin sujuisi hyvin, on taattava, että maakuntajoukoille tulee tarpeeksi haastavat ja monipuoliset tehtävät. Jos puolustusvoimain komentajaan, amiraali Kaskealaan on uskomista, näin tulee myös tapahtumaan. Kaskeala puhuessaan maakuntajoukoista, joista hänen mielestään muodostuu puolustusvoimien tärkeimpiä reserviläisyksiköitä, totesi "Reserviläisten tulee kyetä sekä johtamaan, kouluttamaan että olemaan täysipainoisesti mukana maakuntajoukoissa". Uusi lainsäädäntö ei saa vaikeuttaa tai vesittää sitä laajaa yhteistyötä mitä olette harjoittaneet esimerkiksi täällä Porvoossa.  

 

Valtion talous on pakottanut puolustusvoimat supistamaan toimintaansa. Varusmieskoulutusta on pidetty niin tärkeänä, että siihen ei voida koskea. Säästöt on toteutettu ensisijaisesti kertausharjoituksista. Tänä ja vielä ensi vuonna harjoituksiin kutsutaan 5000 reserviläistä. Vuonna 2008 tilanteen pitäisi normalisoitua ja palataan kuvioon, jossa 25 000 – 30 000 reserviläistä koulutetaan vuosittain. On todettava, että jos Suomi haluaa pitää kiinni tavoitteesta, että me puolustamme koko maa-, meri- ja ilma-aluettamme, niin silloin tarvitsemme kriisitilanteessa iskukykyisen reserviläisarmeijan. 250 000 (kahdensadanviidenkymmenentuhannen) reserviläisarmeijalla ei sodanaikana tee paljoakaan, ellei tätä reserviämme pystytä jatkuvasti kouluttamaan. Kertausharjoitukset ovat avainasemassa valmiuksien ylläpidossa.   

Tulevissa eduskuntavaaleissa Suomen turvallisuuspolitiikka noussee keskeiseksi keskusteluaiheeksi. Suomen mahdollinen NATO-jäsenyys puhuttaa jo nyt. On lähdettävä siitä, että mahdollisen jäsenyyden tulisi tuoda Suomelle ulko- ja turvallisuuspoliittista lisäarvoa. Tällöin pitäisi myös pystyä erittelemään ne sotilaalliset uhat jotka kohdistuvat Suomeen ja jotka vaatisivat jäsenyyden mukaan tuomaa turvallisuuspoliittista lisäarvoa. Löytynee suurempia ja todennäköisempiä uhkia, jotka eivät ole sotilaallisia vaan sosiaalistaloudellisia tai ympäristöön liittyviä. On kuitenkin todettava, että vastuulliseen päätöksentekoon kuuluu myös tilanteen uudelleenarvioiminen jos kansallinen intressi sitä niin vaatii.

Toivon kuitenkin, että turvallisuuspoliittisessa keskustelussa ei pelkästään juututa mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Tulevaisuus on täynnä muitakin haasteita – pelkästään korkean maanpuolustustahdon ylläpitämisessä on tarpeeksi haasteita pitkällä aikavälillä. Jos kadotamme maanpuolustustahdon, olemme myös kadottaneet suuren osan historiastamme ja perinteistämme.

Arvoisat reserviläiset, hyvät naiset ja herrat!

Värderade reservister, mina damer och herrar!

 

Elämme vaiheessa, jolloin vapaaehtoinen maanpuolustus on saamassa uuden hyvin ansaitun aseman lainsäädännön kautta. Porvoossa ja Itä-Uudellamaalla tämä asema on ollut taattu jo pidemmän aikaa. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta on poikkeusoloissa ratkaisevaa, että ylläpidätte näin korkealaatuista ja aktiivista toimintaa tulevaisuudessakin. Vaalitte samalla myös hyvin tärkeätä perinnettä ja osoitatte maanpuolustustahdollanne kunnioitusta niitä kohtaan jotka taistelivat itsenäisen Suomen puolesta. Haluan vielä kerran toivottaa juhlivalle yhdistykselle onnea ja menestystä! 

 

Jag vill önska er lycka och framgång även i framtiden!